torstai 27. syyskuuta 2012

Suit up!

I sold my soul to Barney Stinson. True story.

Kuten jo edeltä voinee päätellä, enää ei ole puutetta siitä, mitä meikäläinen katsoo kun on luppoaikaa. How I Met Your Motheria tietenkin. Aaahaha kuinka rakastuinkaan mokomaan sarjaan! En ennen eilistä olut nähnyt yhtäkään jaksoa, mutta päätin sen virheen korjata eilen, hankkimalla käsiini ensimmäisen tuotantokauden. Tämä siksi, että olin paljon kuullut kehuja sarjasta ja useasti törmännyt jo aiemmin Barney Stinsoniin(YLLÄTYS) tuolla internetin ihmeellisessä maailmassa. Eikä kaduta tämän sivistysaukon korjaaminen!

Ja tähän hetkeen mennessä, ollaan jo toisen tuotantokauden alkupuolella menossa :D Katselumääristä sanottakoon, että yksi jakso ei vaan riitä kerralla :D

No, siinä tuoreimmat niinsanotusti pähkinänkuoressa. Pidempään taas venyi edellisestä kirjoittamiskerrasta kuin olisin halunnut, enkä siksi nyt ala mennyttä viikkoa kokonaisuudessaan muistelemaan.

Koulussa menee ihan hyvin, tosin Penan tunnit on jokseenkin tuskallisen unettavia. JA Penan aineesta Lentokonejärjestelmät on koe ensviikolla, voivoi(Tätä ei helpota tuo HIMYM:in olemassaolo saati sitten tuorein pc-pelivalloitukseni, BF3 jonka ostin viimeviikolla...).

Ja valitettavasti, kouluruoasta vastaava Tampereen ateria, ei jaksa enää yllättää edes jatkuvalla mauttomuudellaan. Olkoon vaan ilmaista ruokaa, mutta en sitä suostu kehumaan jossei ole aihetta siihen! Ja haha, koulukuvat tuli :D Sanotaanko, että pikku photoshoppi ei olis ollu mun kuvissa pahitteeks, mutta muuten kyllä olin ihan positiivisesti yllättynyt.

Thaiboxingissakin menee ihan mukavasti, jaksan jo vähän paremmin jengin mukana, edelleen tosin avaavan astmalääkkeen ansiosta. Tänään oli taas hyvät reenit ja poikkeuksellisen vähän porukkaa, jolloin siellä jo melkein mahtu tekemään jotain :)

Huomenna on taas käytännön töitä koulussa 4 tuntia. Jokohan päästäis opettelemaan jotain muutakin kuin lankavarmistuksia? Ja huoh, lauantaina on koulupäivä, koska TAO:n avoimet ovet, kiitos tämän en voi tehdä töitä viikonloppuna joita mulle vaihteeksi tarjottiin. Se siitä "ekstraopintotuesta". Toivottavasti saavat kuitenkin pidettyä leiripappilassa hyvän uusien isosten leirin! Mutta se mahdollistaa sen, että voin lähteä Samin sunmuiden immeisten kanssa tsekkaamaan Oriveden uuden menomestan, Club Iineksen lauantai-iltana :D Saas nähdä mitä tulee siitäkin, vai tuleeko?

Israelinmatkakin huohottaa jo niskaan, etenkin kaikkien rahankeräysaktiviteettien muodossa. Oon unohtanu ihan täysin kaikki mahdolliset päivämäärät koska mikäkin tempaus oli suunniteltu pidettäväksi, ja mikä oli mun osallistumiseni niissä. Perus meikäläisen muisti. Toivottavasti joku mua aina ajoissa muistuttaa mistäkin :D

Kai sitä pitää katsoa vielä AINAKIN yksi jakso HIMYM:iä ja sitten nukkumaan. Perjantai-iltakin on vielä arvoitus? Eka perjantai tuparien jälkeen jonka vietän kokonaan Tampereella. True story.

JA miksi seuraava biisi? Tuli mieleen viime viikonlopulta :D

Benny Benassi - Satisfaction





keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Another week gone by

Voi juukelispuukelis.

Taas yksi viikko kerkesi vierähtämään ennen kuin kerkesin tänne kirjoittamaan jotain! Joo tosi kiireinen oon ollu... mokomakin laiskiainen. Yritetäänpä siis tiivistää ohimennyt viikko kohtuu tiiviisti.

Viime viikko siis meni aikalailla kokonaan flunssan kourissa jonka pahin terä onneksi jo perjantaihin mennessä oli kaikonnut, joten uskaltauduin perjantaina kouluun ruhtinaalliseksi neljäksi tunniksi. Koulun jälkeen sitten olikin taas suuntana Orivesi tuttuun tapaan porukoiden kyydillä. Niukinnaukin ehdin hengähtää ennen kuin oli jo suuntana Even 18-v synttärit! Oli hauskaa nähdä samoja vanhoja naamoja hyvissä tunnelmissa! :) Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen lähdinkin sitten Ronin kyydillä porukoille nukkumaan, kun vielä vähän flunssan kourissa olin.

Lauantai vierähti kohtuu nopeasti, kiitos myöhäisen heräämisen. Myöhäisen lounaan jälkeen lähdettiin Antin(Velipoika) kanssa pyöräillen kohti "aseman kerhoa", koska alkuperäinen suunnitelma meni mönkään keskusta-alueella ja Äiti oli lähtenyt autolla Tampereelle. Kerholla sitten hengailtiin myöhään yöhön vanhaan malliin :) Tulipahan taas vaihteeksi MtG:täkin lätkittyä M13- Sealed deckin muodossa ja oli kyllä mukavaa pitkästä aikaa! Yömyöhällä sitten pyöräiltiin takasin porukoille nukkumaan ja odottamaan sunnuntain laiskottelua.

Sununtai meni ihan puhtaasti laiskotellessa, mitään en saanut tehtyä, ellei muutamaa kierrosta MW3:n HC FFA:ta lasketa. Illan tullen alkoi kutsumaan VR:n keskustan seisake ja taajamajuna kohti mansea. Orivesi - Tampere väli menikin rattoisasti Elinan kanssa jutskaillessa :) Jo lähes tavaksi muodostunut kävely rautatieasemalta kämpille toteutui taas, koska kaikki bussit joita odotin ja joille heiluttelin pysähtymismerkkiä, ajoivat kylmästi ohi, meikän yrityksistä huolimatta. Onneks oli edes hyvä sää kävellä.

Maanantain lyhyt koulupäivä loi hyvät olosuhteet laiskottelulle ja koneella pelailulle. Nostalgian määrä oli huipussaan kun pääsi jauhamaan taas Call of Duty 4: Modern Warfarea, joka julkaistiin vuona 2007 ja on yksi mun ehdottomista suosikeista FPS-pelien laajasta valikoimasta. Siinä ohella luukutin tunnista toiseen Swedish House Mafian uutta biisiä! Illalla taas tajusin, että tiistaina olisi tiedossa Thaiboxing treenit, joihin en koko edellisellä viikolla sairastelun takia voinu mennä. Olisin siis jäljessä muita aikalailla...

Swedish House Mafia - Don't You Worry Child ft. john Martin



Ja niin tiistai tuli ja meni. Koulua, hengailua kämpillä ja sitten reeneihin. Enkä ollu edes kauheesti muita jäljessä, tosin rauhallisemmin piti ottaa kun kipeenä olin ollut. En olis ikinä uskonu aiemmin Emmaa, että potkiminen voi olla terapeuttista. JA sehän on. Voi kuinka vapauttavaa voi olla polvipotkun reenaaminen, jossei lasketa sitä, että mun pari melkein monotti mua suoraan kasseille kohtuu kovalla polvipotkulla. Reeneistä sain sitten pyöräillä kaatosateessa kämpille ja olo oli kuin juuri joesta nousseella Piisamirotalla.
Voisin painua pehkuihin hiljalleen että jaksaa huomenna koulussa ahkeroida. Palaillaan taas!

Ps: Sain torstaina kattolampun mun olo/makuu/työhuoneeseen! Nyt ei oo enää iltaisin pimeetä! Ja jossei joku vielä tienny tai osannu päätellä, nii tietokone-, lauta-, ja korttipelit on mun harrastuslistan kärkipäässä :)


keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Down with the sickness.

Huoh,

Flunsshan sieltä sitten iski salakavalasti takavasemmalta. Iski jo oikeestaan maanantaina, sen tiesi jo tulevan eikä c-vitamiinikänni enää tässä vaiheessa olis auttanu. Arvasin näin käyvän, kun menin sinne jatkoriparille valvomaan ja hillumaan.

No, maanantai oli ihan normaalihko koulupäivä. Tunteja oli tiedossa klo 8-10 ja 14-16. Tollanen ärsyttävä 4 tuntinen hyppy kuulostaaki jo ärsyttävältä, mutta se menikin aika kevyesti Jonin, Teemun ja Roopen seurassa. Eka mentiin Teemun kämpille kahville ja muffinsseille ja oli muuten taivaalisen hyviä muffinejíta! Siinä sitten kahvittelun lomassa pelattii vähä Xboxilla änäriä. Sitten Roope lähti asioille kohti Pälkänettä. Oli ihan hauskaa vaihtelua mun ainaiseen koneella pelaamiseen ;D

Mentiin siinä 12 maissa syömään jäljellä olevien poikien kanssa, aina yhtä yllättävää ja "ravitsevaa" Tampereen atereiaa. Tarjolla oli "meksikolaista jauhelihakeittoa", jossa Mun mielestä ainoa meksikoon viittaava aines oli pavut. Ja yllätysyllätys, mautonta se oli, kuin mikäkin raanavesi. Joojoo, on ilmasta ruokaa plaaplaa, mutta ei ny hyvä luoja :D


Ruokailun jälkeen Teemun piti mennä tunnille, joten jäljelle jäi mä ja Joni, joten suunnattiin mun kämpille kuluttaan aikaa telkkarin ääressä. yhen maissa Roope liittyi myös seuraamme ja  kahelta jo oltiinki koululla odottamassa tunnin alkua. Tunnit meni tasasähkön merkeissä. Koulun jälkeen pätettiin mennä yksille ja pelaamaan biljardia samalla. Roopen suosituksesta suunnattiin kohti Galaxie centeriä, rautatieaseman viereen. Pelattiin yksinkertainen turnaus kasipalloa ja meikäläinenhän siinä jäi luuserin paikalle :D

Sieltä sitten suunnattiin kohti Amuria/Pyynikkiä, notta saadaan meikäläinen ja Teemu kotio ja Joni autolleen. Sen jälkeen aloin olla jo aika poikki, tosi nälkäinen, koska pitkä ruokaväli oli päässyt syntymään ja sen seurauksen migreeni. Siitä Teemun kämpiltä sitten päätin mennä syömään pitsaa lähimpään sitä tarjoavaan lafkaan, eikä tarvinnut kuin mennä onneksi kauas. Siinä sitten nautiskelin nousevassa kuumeessa, mehukkaan kinkku-pepperoni-tonnikala- pitsan, joka pelasti pahemmalta migreeniltä. 


Ruokailun jälkeen tiesin, ettei olisi kouluun asiaa tiistaina kouluun, joten päätin mennä kaupan kautta kotio ja valmistautumaan sohvalla löhöämiseen ja taudin potemiseen. Varauduin kuumaan kaakaoon ja pullaan parin päivän tarpeiksi, joita sitten nautiskelin pitkin iltaa, katsoen telkkaria ja voivotellen taudin vammaisuutta.

Tiistain vietinki sitten enimmäkseen sohvalla, katsellen nauhoitettuja ohjelmia digiboksilta ja sängyssä lepäillen. Puoli päivää tuskailin Elisan netin kanssa, joka ei aamun jälkeen suostunu toimimaan kunnolla. Mitään ilmoitusta ei häiriöistä ollu missään, mutta kuitenkaan ei kaistaa tullu ku satunnaisina pätkinä. Nyt illalla ku kirjoitan, niin on jo normaali nopeus, eikä pätki yhtään. Ja sitten tietty Thaiboxing- reeneihin en voinu mennä, koska oon kipenä, eikä riehumalla ansaittu sydänlihaksen tulehdus suoraan sanottuna houkuta. Eli tän viikon kuntoilut taitaa jäädä melko vähälle, jos tää flunssa kestää yhtään pidempään.

Taitaa keskiviikko noudattaa pitkälti tiistain kaavaa, tosin joudun väänäytymään kauppaan, koska maito on jo lopussa, kiitos runsaan kaakaonjuonnin ja sitten pitäis kanssa hakea kirjastosta joku kirja Kristalle lainaan. Loppuun vielä vähän musiikkia. Jotain menevämpää tähän hiljaiseeloon.

DJ Möögan - Bax in trax


maanantai 10. syyskuuta 2012

Well that week went fast

No huhhuh.

Menipäs se viikko nopsaan. Piti jo aiemmin viikolla, jotakuinkin torstaina kirjotella tänne, mutta siihenhän tuli sitten pari muuttujaa. Enkä ennen tätä hetkeä kerennyt mitenkään kirjoittamaan. Eipähän ainakaa ollut tekemisen puutetta. Tänään tulkoon loppuviikon tapahtumat pikakelauksella

Keskiviikkoaamuna luulin kuolevani lihassärkyyn, mutta torstaiaamuna vasta pääsi helvetti irti :D Vaikka olin venytellyt kyllä ihan hyvin ja ahkerasti, niin noustessani aamulla sängystä, meinasin pudota suorilta jaloilta lattialle :D Ei ihan pohkeet pitäny joo.

Torstain thaiboxing treenit meni ihan hyvin, koska edellisestä viisastuneena osasin mitoittaa kuntoni paremmin ja jaksoin koko reenien ajan mukana, vaikka se silti otti hemmetin koville :D Torstaihin kuului myös omasta mielestäni flopannut TAO- fest. En taida edes jaksaa sen suuremmin avautua sen surkeudesta tähän sen kummemmin. Niillä esiintyjillä ei kuuhun kyllä menty, varsinkin kun Turmion kätilöt ei saanut esiintyä.

Perjantaina olikin koulun jälkeen suuntana Orivesi, pyykinpesua ja jatkoriparin yövahteilua/jokapaikanhöyläilyä sunnuntaihin asti. Oli mukavaa taas päästä pitkästä aikaa Leiripappilaan palloilemaan ja näkemään kaikkia mukavia seurakuntakavereita :) No eihän ne leiriläiset halunnu tietenkää nukkua ja sitten väännettiin yömyöhään aina, mutta oli hauskaa tutustua uusiin hoopoihin ihmisiin :P
Sunnuntai-iltana käytiin vielä Vaarin synttärikahveilla ja sitten olikin jo suunta Manseen junan kyydillä.
Kävelin taas rautatieasemalta kämpille kun ei vaan bussin ottaminen maistunut.

Hektinen viikonloppu takana ja sitten vaan uutta viikkoa kohti.

Club for five - Brothers in arms



tiistai 4. syyskuuta 2012

What doesn't kill you, hurts like hell.

Tänään se sitten alkoi, thaiboxingin peruskurssi.

Ja ai jumalauta kun nyt on paikat hellänä. Eikä edes ihan hellänä, vaan nyt sattuu. En malta odottaa huomista.

Ryhmä oli nyt ekalla kerralla aivan järjettömän kokoinen niin pieneen tilaan kuin Chitaladan puutarhakadun sali onkaan. varmaan nelisenkymmentä henkeä ainakin.

Jo pelkkä alkulämmittely sai mut huomaamaan, kuinka rapakunnossa todellisuudessa oonkaan. Emma kyllä oli varotellu mua siitä kuinka kovia ne reenit on. Pyrin kyllä pysyttelemään kaikkien muiden tahdissa koko alkulämmittelyn ajan ja ihan kohtuullisesti siinä onnistuinki. Ekan 5 minuutin jälkeen olin ku mikäkin victorian putous, hikeä meinaan pukkas jo siinä vaiheessa siihen malliin.

Btw x-hypyt on perseestä, T. Pohkeet. : D

No alkulämpö saatiin sitten loppuun ja alettiin vähän kattomaan tekniikkaa, aloittaen oikeesta asennosta ja suojauksesta. Siinä vaiheessa mun aivot alko ilmottamaan, että nyt ei oikein tuu happee tarpeeks tänne kuuppaan. No alko huippaamaan iha reippaasti ja näkö sumenemaan, mutta onneks älysin siinä vaiheessa mennä sivummalle  alakertaan huilaamaan, etten ihan pystyyn pyörtyis. Jalat ilmaan ja huilia. Siinä sitten vierähtikin tovi, melkein puoli tuntia. Sen takia missasin aika paljon lyöntitekniikkaa ja vähä potkuja, mutta ei se maata merelle kaada. Potkuihin pääsinki sit jo aika hyvin mukaan, vaikka olinki pariton henkilö, mutta mun parini oli sitten säkki.

Otin sen alkulämmittelyn ihan liian kovaa ittelleni, mutta näistä opitaan. Tosin, siellä Chitaladan salilla on yläkerrassa aivan kelvoton ilmanvaihto, tunkkaista ja kuumaa plus päälle mun astma, joten ei ihme että meinasin pyörtyä. Surkeeta kuntoa ei kylläkään voi sulkea pois yhtälöstä. Ens kerralla enemmän omaan tahtiin.

Oli jokatapauksessa tosi hauskaa, opettavaista ja vähän tietty kivuliasta :) Vähän se pakkohuili nakertaa, mutta tätä jatketaan torstaina! Mua ei saa noin helpolla luovuttamaan!
Ja oli kans kivaa, että Emmapam oli siellä kanssa, nii oli joku tuttu jolle vähä jutskata ja valittaa paskaa kuntoansa : D

Ja sit vähä loppumusaa, mehukkaalla musavideolla! Ei ihan mee päivän aiheeseen toi video, mutta kuitenki! Nyt väsyttää ja kovaa, että varmaan nukun makoisasti :)

Godsmack - Crying like a bitch


Food is my drug, is my medicine.


Kaikinpuolin vauhdilla mennyt päivä takana ja huominen jo kolkuttaa ovella.

Tähän postaukseen ajattelin tarkentaa vähän taustaani ja "intohimoani" ruoanlaittoon ja ruokaan, vaikkakin varmaan monet aktiivisemmat lukijat siitä tietävätkin jo kaiken : D Siitä lähtien, kun ylä-asteella alkoi kotitalousopetus, oon pitänyt ruoanlaitosta aivan hirmuisesti ja aina halunnut tehdä hyvää ruokaa. Tähän inspiroi pitkälti kotona olleet hyvät ruoat kautta aikain ja vanhempien ruoanlaittotaidot, vaikkei itse/kotioppineita ovatkin.

Lukion jälkeen pyrinkin usealle yo-pohjaiselle ravintolakokki-linjalle ja asetinkin tähtäimen vähän liian korkealle, enkä lopulta päässyt yhteenkään hakemistani kouluista. Tai no, tuli yksi peruutuspaikka viikko koulun alkamisen jälkeen, mutta hylkäsin sen, koska entinen innostus varsinaiseen kokin työhön oli jo kesätöiden lomasssa ehtinyt himmentyä kovin runsaasti. Ja mitäkö tein kesätöikseni? Ruokaa tietenkin.

Yo-vuonna olin jo toista kesää samoissa kesätöissä, tekemässä Oriveden seurakunnan leirikeskuksessa ruokaa, kesän leiriläisille. Esimiehenä toimi Ellu, seurakunnan keittiötyöntekijä, jolta ehdin niiden kolmen kesän (2009-2011) aikana oppia hirmu paljon ruoanlaitosta, etenkin suuremmille ihmismäärille. Vaikka itse sanonkin, niin pidän itteeni kyllä hyvänä ruoanlaittajana ja vähän kehujakin sain noiden keittiökesien aikana. Lisää haluan ja pyrin jatkuvasti oppimaan ruoanlaitosta. Hyvä ruoka saa mut aina hyvälle tuulelle :)

Tämä päivä.

Tässä jaksossa maanantaisin on meikäläisellä vaan 2 tuntia koulua, ja nekin ihan aamusta, klo 8-10 onneksi. Aamun vähäiset tunnit meni aika verkkaisesti lentokonemateriaaleja käsitellessä, jonka jälkeen päätin suunnata lähikauppaani Valintataloon, hankkimaan puuttuvat ainekset päivän eksperimentaalilounaasta, jota olin jo vähän viikonloppuna päässäni ideoinut. Tiedossa olisi "Meksikolaisittain" tehtyä lihamakaronilaatikkoa.

Ajatus kutkutteli päässä melkolailla ja melkein jo maistoinkin sen jo kielelläni. Eikä kuvittelemani maku kauas jäänytkään ja lopputulos oli mielestäni erittäin onnistunut ja oli mukavaa vaihtelua tavalliselle lihamakaronilaatikolle : ) Siispä jaankin mokoman ohjeen täällä kaikkien kokeiltavaksi, jos uskaltaa vaan : D

[WARNING] Äärimmäisen tuhtia ja Riittoisaa [WARNING]

Meksikolaatikko a'la Sampsa (valmistusaika n. 1,5 h?)

Ainekset:

½ punainen paprika kuutioituna
½ oranssi paprika kuutioituna
1  keskikokoinen sipuli hienonnettuna 
2 vakosipulin kynttä hienonnettuna 
400 g naudan jauhelihaa
170g pekonia
n. 300g makaronia
2 dl ruokakermaa
2½-3 dl maitoa
n. 100 g juustoraastetta maun mukaan
1 pussi taco-mausteseosta
suolaa
sokeria
mustapippuria
chiliä maun mukaan
Salsaa
Tortilla-sipsejä 'aka' maissilastuja 'aka nachoja'

Valmistus:
(Tee mahdollisimman paljon yhtäaikaisesti niin tulee valmista nopeammin! Tarkoitus on saada kaikki "osaset" lämpiminä sekaisin vuokaan. Pekoni voi olla jäähtynyttä.)

- Ruskista jauheliha ja lisää taco-mausteseos ohjeiden mukaan.
- Paista pekoni melkein rapeaksi, jätä kuitenkin vähän "lihaisuutta". Hienonna haluamaasi kokoon.
- Paista öljyssä sipuli,valkosipuli ja paprikat miedolla lämmöllä, kunnes kaikki on pehmennyt ja kuullottunut sopivasti. Mausta suolalla, sokerilla ja pipurilla.
- Keitä makaroni. Siivilöi, mutta älä huuhtele keittämisen jälkeen.
- Laita kattilaan maito lämpiämään. Hetken lämmityksen jälkeen lisää kerma ja lämmitä lisää. Muista sekoitella, ettei pala pohjaan ja varo ettei kiehu yli! Lisää juustoraaste, pippuri ja chili kuumaan kerma-maito- seokseen ja sekoita, kunnes juusto on täysin sulanut nesteeseen.
- Sekoita makaroni, jauheliha, pekoni ja paprikasipuli-paistos hyvin keskenään, voideltuun, riittävän isoon vuokaan ja lisää juustoista maito-kerma- seosta lähes niin, että nesteen pinta on n. 1,5-2 cm makaronin pinnan alapuolella. Halutessa voi laittaa enemmän.
- Laita valmis ruoka n. puoleksi tunniksi n. 150 asteiseen uuniin tekeytymään ja lämpiämään.

Lisää lautaselle annokseesi pieneksi murusteltuja maissilastuja ja salsaa, sekoita ja nauti. Itse laitoin myös vähän valkosipulikastiketta, mutta ilmankin on hyvää :)

Suosittelen kokeilemaan! JA toivottavasti tosta ohjeesta saa kaike tarvittavan selville : D

Ja sitten muun päivän muihin tapahtumiin : D Lyhyesti, koska alkaa pituutta olemaan jo kilometritolkulla tällä postauksella. Ei olis twitter mun paikkani ollenkaan : D

Loppupäivän vietin hyvien ystävieni Tiian, Emman ja Even kanssa keskustassa viettämässä yhteistä aikaa, ennenkuin Tiia taas katoaa Skotlannin perukoille yliopistoon. Käytiin pariin otteeseen kahvilla ja Emma ja Eve söi vähän Sokoksella. Oli kaikinpuolin mukavaa ja hauskaa! Eve tuttuun tapaan vähän kohelsi ja sai meidät muut nauramaan ihan urakalla taas vaihteeksi! Another day well spent.

Alina Devecerski - Flytta på dig


Hauska biisi jonka spottasin tänää jossain naisten rättikaupassa : D

Huomenna varmaan kiroan huonoa fyysistä kuntoani oikein olan takaa, koska huomenna aloitan Thaiboxingin peruskurssin. Pakko saada kuntoa ylös ja painoa alas ja luotan, että tosta lajista vois olla siihen :)
Ja Emmakin tulee samalle kurssille jee! :)



maanantai 3. syyskuuta 2012

I'm getting too old for this shit.

Viikonloppu vierähti taas vauhdilla.

Oli loppujenlopuks aika hiljanen viikonloppu, koska ei ollut jatkuvasti jotain ohjelmaa kalenterissa. Tosin perjantain meininki takasi melko rauhallisen lauantain. Ei pelkästään meikäläiselle onneksi!

Perjantai vierähti hyvinkin äkkiä, kun lähdettiin porukalla juhlistamaan Juuson 18-v synttäreitä niiden mökille. Se ilta/yö vierähti tehokkaasti hyvien tyyppien, ruoan, juoman, musiikin ja muun juhlahumun lomassa. Äärimmäisen hauskaa oli! : D Kiitos eritoten itse juhlakalulle kutsusta ja kaikille kiitos hyvistä pippaloista ja mukavasta seurasta!

Ja senhän sitten huomasikin lauantaipäivän jo sarastaessa. Kankkunenhan se siellä takaraivossa koputteli vähän itse kullakin. Omalla kohdalla mokoma iski vasta kun pääsin porukoiden luo. Elämä alko voittamaan kuitenkin kuuman suihkun ja buranan ottamisen jälkeen : D Illalla käytiin vielä Samin kanssa vähän ajelemassa. Two days well spent.

Tosin tässä nyt kahden edellisen perjantain temmellyksissä on tullut huomattua, ettei enää toi ryypiskely suju niin ekstensiivisesti ku noilla nuoremmilla : D I'm getting too old for this shit : D

Perjantaiyön tanssituin biisi!

Sunnuntain oletin menevän nukkumiseen, mutten siinä ihan onnistunut. Heräilin joskus 10 aikaan, mutta yritin vielä nukkua, kohtuu laihoin tuloksin. Lopulta menin naamakirjaan tsekkaamaan mahdolliset ilmoitukset, ja sieltähän pamahti viestiä heti Kristalta, joka alkoi näin: " HEI IHANA KUN OOT TÄÄLLÄ ". Arvasin melkein heti, että nyt on jonkun henki kyseessä tai mahdollisesti kynsi lohjennut. 

En ollu ihan kauheen kujalla arvaukseni kanssa, koska päädyin lagaavan videopuhelun kautta ratkomaan Kristan tv:n signaalin puutetta. Suuri haloo, koska huomenna alkaa kulemma Huippumalli haussa ja se on elämän ja kuoleman asia jossei sitä nää. : D  Jonkinaikaa pähkäiltyämme saatiin tiettävästi näkymään ainakin Russia today- kanava, mutta se ei ihan kauheasti kuulemma lohduttanut : D 

Luovutusvoitto taloyhtiön kaapeliverkolle ja K:n digiboxille ja telkkarille.


Muun päivää sitten istuin koneella ja pakkailin pestyjä pyykkejä. Tänään kyydin Tampereelle tarjosi Venaa Rauhassa Oy. Orivesi-Tampere väliin meni vaan vajaa tunti, normaalin 30 min sijaan. Lopulta päädyin kävelemään koko matkan rautatieasemalta kämpille tavaroideni kanssa, vaikka busseja olis kyllä menny. Nautiskelin vähän iltapalaa ja pistin digiboxilta tulemaan lapsuusvuosien kovimman toimintajännärin, eli Predator 2 - saalistaja, elokuvan. Voi sitä nostalgian määrää. 

Luulen että ens viikko tuo enemmän kirjotettavaa kuin viime viikko, koska on kaikenlaista ohjelmassa! Huomiseen!