Another week gone by

Voi juukelispuukelis.

Taas yksi viikko kerkesi vierähtämään ennen kuin kerkesin tänne kirjoittamaan jotain! Joo tosi kiireinen oon ollu... mokomakin laiskiainen. Yritetäänpä siis tiivistää ohimennyt viikko kohtuu tiiviisti.

Viime viikko siis meni aikalailla kokonaan flunssan kourissa jonka pahin terä onneksi jo perjantaihin mennessä oli kaikonnut, joten uskaltauduin perjantaina kouluun ruhtinaalliseksi neljäksi tunniksi. Koulun jälkeen sitten olikin taas suuntana Orivesi tuttuun tapaan porukoiden kyydillä. Niukinnaukin ehdin hengähtää ennen kuin oli jo suuntana Even 18-v synttärit! Oli hauskaa nähdä samoja vanhoja naamoja hyvissä tunnelmissa! :) Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen lähdinkin sitten Ronin kyydillä porukoille nukkumaan, kun vielä vähän flunssan kourissa olin.

Lauantai vierähti kohtuu nopeasti, kiitos myöhäisen heräämisen. Myöhäisen lounaan jälkeen lähdettiin Antin(Velipoika) kanssa pyöräillen kohti "aseman kerhoa", koska alkuperäinen suunnitelma meni mönkään keskusta-alueella ja Äiti oli lähtenyt autolla Tampereelle. Kerholla sitten hengailtiin myöhään yöhön vanhaan malliin :) Tulipahan taas vaihteeksi MtG:täkin lätkittyä M13- Sealed deckin muodossa ja oli kyllä mukavaa pitkästä aikaa! Yömyöhällä sitten pyöräiltiin takasin porukoille nukkumaan ja odottamaan sunnuntain laiskottelua.

Sununtai meni ihan puhtaasti laiskotellessa, mitään en saanut tehtyä, ellei muutamaa kierrosta MW3:n HC FFA:ta lasketa. Illan tullen alkoi kutsumaan VR:n keskustan seisake ja taajamajuna kohti mansea. Orivesi - Tampere väli menikin rattoisasti Elinan kanssa jutskaillessa :) Jo lähes tavaksi muodostunut kävely rautatieasemalta kämpille toteutui taas, koska kaikki bussit joita odotin ja joille heiluttelin pysähtymismerkkiä, ajoivat kylmästi ohi, meikän yrityksistä huolimatta. Onneks oli edes hyvä sää kävellä.

Maanantain lyhyt koulupäivä loi hyvät olosuhteet laiskottelulle ja koneella pelailulle. Nostalgian määrä oli huipussaan kun pääsi jauhamaan taas Call of Duty 4: Modern Warfarea, joka julkaistiin vuona 2007 ja on yksi mun ehdottomista suosikeista FPS-pelien laajasta valikoimasta. Siinä ohella luukutin tunnista toiseen Swedish House Mafian uutta biisiä! Illalla taas tajusin, että tiistaina olisi tiedossa Thaiboxing treenit, joihin en koko edellisellä viikolla sairastelun takia voinu mennä. Olisin siis jäljessä muita aikalailla...

Swedish House Mafia - Don't You Worry Child ft. john Martin

Ja niin tiistai tuli ja meni. Koulua, hengailua kämpillä ja sitten reeneihin. Enkä ollu edes kauheesti muita jäljessä, tosin rauhallisemmin piti ottaa kun kipeenä olin ollut. En olis ikinä uskonu aiemmin Emmaa, että potkiminen voi olla terapeuttista. JA sehän on. Voi kuinka vapauttavaa voi olla polvipotkun reenaaminen, jossei lasketa sitä, että mun pari melkein monotti mua suoraan kasseille kohtuu kovalla polvipotkulla. Reeneistä sain sitten pyöräillä kaatosateessa kämpille ja olo oli kuin juuri joesta nousseella Piisamirotalla.
Voisin painua pehkuihin hiljalleen että jaksaa huomenna koulussa ahkeroida. Palaillaan taas!

Ps: Sain torstaina kattolampun mun olo/makuu/työhuoneeseen! Nyt ei oo enää iltaisin pimeetä! Ja jossei joku vielä tienny tai osannu päätellä, nii tietokone-, lauta-, ja korttipelit on mun harrastuslistan kärkipäässä :)